Salakuuntelua antikvariaatissa

Kävelin kotia päin Iso-Robaa ja pysähdyin naapuriantikvariaatin ikkunalle katselemaan nostoja.
Hyllyjen välissä vanha mies tanssi ja heilui tummassa puvussa.

Menin sisään, moikkasin vanhaa miestä ja iäkästä myyjää tiskin takana, tutkailin kirjojen selkiä. Onneksi läsnäoloni ei häirinnyt. Foxtrot soi ja vanha mies bailasi. Antikvariaatinpitäjä soitti sille netistä vanhoja biisejä. Vanha mies oli aivan ihmeissään mitä kaikkea oli tarjolla.
– Onko siellä sitä ja sitä?!
– Joo, ootas, täältä löytyy, vuoden 1928 levytys…
– Se on paras, se alkaa ti-di-ta-ta-tah – –
– Sunkin kannattais laittaa tää netti, koko maailma löytyy täältä.
– Juu, juu, niin minä pistänkin… mutta nyt on vielä tiedäthän näitä kaikkia hankintoja niin ei voi.

Pujahdin miesten vierestä toiselle hyllyjen muodostamalle käytävälle, tutulle paikalleni runokirjahyllyn taakse muka selailemaan kirjoja. Oikeasti vain salakuuntelin miesten juttuja, jazzista, foxtrotista, Viipurista, Kööpenhaminasta…

Jazz tuli Suomeen toukokuussa 1928 kun Wilfred Tuomikoski astui Helsingissä laiturille, mutta eihän suomalaiset sitä tajunneet kovin helpolla, negroidimusiikkia, kun oli totuttu marssilauluihin ja kaihomielisyyteen. Sellaisia suomalaiset ovat, menneessä kiinni kynsin hampain.

Vanhan miehen isän mielestä Viipuri oli silti place to be, edistyksellinen ja ennakkoluuloton. Tukholmalaiset olivat jäykkiä keppihevosia, eikä Ruotsi nyt muutenkaan ole edes oikeasti Eurooppaa. Perhe oli kiertänyt maailmaa, Amerikassa asuessaan miehen isä oli ollut tekemissä intiaanien kanssa.

Ennen jos tarvitsi rahaa, niin hanttihommia sai aina – sen kun vain käveli työmaalle. Nyt Porthaninkadulla kaikki lumenpudottajat ovat virolaisia. Nykyajan sänkyyn syötetyt, terveet, nuoret miehet ei kestä paskahommia ja siksi Eurooppa kuolee.

Idässä on satojatuhansia klassisen musiikin opiskelijoita ja silkasta matemaattisesta todennäköisyydestä seuraavat nerot ovat siinä joukossa. Siirtolaiset ovat ahkerampia, yritteliäämpiä ja kohta niitä tarvitaan lisää, kun veltot jannut vetää lonkkaa ja työtkin pitäisi tehdä. Eihän se kestä semmoinen, eihän kukaan tee enää lapsiakaan. Kohta meistä on jäljellä enää rappeutuva eliitti ja muut kansat perii maan.

Meidän länsimaiden aika meni jo, mutta foxtrot kaikuu yhä Youtubessa.

(Ei ääniä)
Loading...

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *